Etusivu » Blogi » Rakkaudesta hankintatoimeen ja autoalaan

Rakkaudesta hankintatoimeen ja autoalaan

Autoalan organisaatioilla ja niiden johdolla on varmasti paljon ajatuksia siitä miten nykyisessä markkinatilanteessa pitäisi tehdä pitääkseen kannattavuuden plussan puolella. Historian menneet johtajat ovat luoneet ja jättäneet vahvat tavat ja raamit toimia.

Tarvitsisiko ala menneistä vuosikymmenistä poikkeavia päätöksiä ja toimenpiteitä?

Nykytrendin mukaan johdon päätökset tehdään täysin vasemmanpuolisella aivolohkolla, jolla aikaisemminkin historiassa on totuttu tekemään. Olisiko aika ottaa päätöksentekoon kylmien faktojen ja helppojen ratkaisujen sijasta pelko ja tunteiden käsittely tuntemattomasta ja vielä selvittämättömästä maailmasta. Heittäytyä helpoista ratkaisusta toimiin, jotka haastavat niin johtoa, kun yritystä muutokselle.   (http://aedon.fi/2011/11/suunnitteluajattelu-paatosajattelu-aivot/)

Mitä me hankintatoimen ammattilaiset voisimme tehdä hyväksenne rakkaat autoalan päättäjät.

Hankintatoimen tuoma kate asiakasyritykselle on hankintatoimella saavutettujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuvien kustannusten erotus. Tuotteiden ja palveluiden ostohinnoissa saadut hinta-alennukset ovat helposti osoitettavissa. Haastavampaa on osoittaa näkymätön ja aineeton toiminnan ja prosessien kehittymisen tuomat säästöt, tuotot ja strategiset kilpailuedut sekä toiminnan tehostumisen säästöt, jotka saavutetaan laadun paranemisesta, virheiden vähenemisestä ja tuottavuuden kohoamisesta. Hankintatoimen tehostamisen tuomiin etuihin voidaan laskea mm. myös tarpeettomien varastointi- ja pääomakustannusten vapauttaminen. Neuvottelemalla pitkät maksuajat ja tehostamalla samaan aikaan esimerkiksi varaston hallintaa voidaan vaihto-omaisuutta vapauttaa muuhun ydintoiminnan tai investointien rahoittamiseen.  Hankinnan tuomilla maksuajan pidennyksellä ja toiminnan tehostamisella on suora vaikutus kannattavuuteen. Myytävien tuotteiden varastonkierto on nopeampaa ja tuotteita keritään myydä enemmän maksuajan sisällä. Optimitilanteessa tavarantoimittaja rahoittaa toimintaa ainakin ko. tuotteiden osalta. Kerrannaisvaikutukset kasvavat tilanteessa jolloin tehostetaan esim. markkinointia ja myyntiä ja hyödynnetään mm. paljous- ja kassa-alennukset. Toimitusketjun kustannuksia voidaan vähentää ohessa muuttamalla kuljetusmuotoa, reittiä, pakkausta tai aikataulua. Mikä on tulosvaikutus, kun sitoutetaan tavarantoimittaja erityisosaamisellaan mukaan kehitystoimintaan?

Onko hankintatoimi muutakin, kun ns. hinnan vinguttamista.

Trendeistä puhutaan paljon, joten miksi ei käsitellä lyhyesti myös hankintatoimen trendejä. Maailmalla hankintatoimen ulkoistaminen on viimeistä trendiä. Entistä selkeämpää on että organisaatiot keskittyvät ydinosaamiseen ja entistä enemmän toimintoja ulkoistetaan mitä on monesti pidetty “ydintoimintoina” kuten HR, IT T&H ja hankintatoimi.

Euroopassa suosituimpia hankinnan ulkoistamisen kohteita on varastointi- ja logistiikkatoimintojen sekä epäsuorien hankintojen ulkoistaminen/haltuun ottaminen (suoraan myytäviin tuotteisiin liittymättömät tuotteet ja palvelut).

Suomessa ja esimerkiksi autoalalla hankintatoimea ei ole vielä oikein mielletty kannattavaksi tai strategiseksi toiminnaksi. Hankintaa on toteutettu osin keskitetysti ja pääosin hajautetusta. Olisiko nykyisen markkinatilanteen aikana oikea hetki jokaisen autoalan toimijan miettiä vaihtoehtoisia toimintamalleja?

  • Kuinka monen autoalan organisaation johtoryhmään tai hallitukseen kuuluun modernin hankintatoimen koulutuksen saanut johtoryhmäläinen?

Hankintatoimen mahdollisuuksiin ja toimintaan pitäisi saada lisää ja paljon läpinäkyvyyttä sen hyödyistä ja haasteista. Lainaan kokenutta mentoriani hänen kirjoituksellaan. ”On haasteellista tehdä muutosta, jos yritys ei itse havaitse tarvetta muutokselle”.

Kertaus on opintojen äiti – Hankinta/hankintatoimi käsitteenä.

Hankinta/hankintatoimi käsitteenä usein rinnastetaan yksinkertaisimmillaan operatiiviseen ostotoimintaan eli kuten tilaamisen, kotiinkutsuihin, laskujen tarkastamisen ja toimitusvalvontaan. Hankintatoimi on kuitenkin paljon muuta. Laajimmillaan se on organisaation aktiivinen ydintoiminto, jolla on vahva rooli strategisessa päätöksenteossa. Hankintatoimen tehtäviin kuuluu toiminnan suunnittelu ja kehittäminen, toimittajasuhteiden kehittäminen, ennustaminen sekä toimittajien valinta, arviointi ja johtaminen. Käsitteenä se kirjallisuudessa kuvataan yksinkertaisimmillaan organisaation ulkoisien resurssien (toimittajien/palvelujentuottajien) johtamisena. Hankintoja voidaan luokitella suoriin ja epäsuoriin hankintoihin, joista suoriin lasketaan yrityksen ydinliiketoiminnan myytäviin tuotteisin liittyvät hankinnat. Useimmiten vähemmälle huomiolle organisaatiossa jäävät epäsuorat hankinnat kuten IT-palvelut, kiinteistö- ja siivouspalvelut, vartiointi, toimistotarvikkeet, ajoneuvot, matkustus jne., jotka luokitellaan olevan ydinliiketoimintaa tukevia hankintoja.

Hankintatoimen merkitys yritykselle ja sen kannattavuudelle (big picture).

Hankintojen merkitystä ei voi eikä pidä vähätellä, sillä keskimääräisesti yrityksien hankinnat (materiaalit ja palvelut) voivat muodostaa parhaimmillaan jopa 80 % yrityksen kaikista kustannuksista. Järkevää olisi oman organisaation johtamisen lisäksi huomioida vahvasti, ulkoisien resurssien johtaminen, jonka tulosvaikutukset voivat olla hyvin merkittävät?

Johtamalla näitä oman yrityksen ulkopuolelta ostettavien tuotteiden/palveluiden toimittajia voidaan vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen merkittävästi. Toimitusketjun tehostaminen ja toimittajaverkoston hyödyntäminen prosessien kehittämisessä pienentää kustannuksia, lyhentävät läpimenoaikoja ja vähentää sitoutunutta pääomaa ja erityisesti parantaa tuotteiden ja palveluiden laatua ja kehittymistä. Kehitystoimintojen takia koko organisaation toiminta tehostuu, kokonaiskustannukset alenevat, jolloin organisaation tuloksentekokyky paranee, strateginen asema vahvistuu ja yritykseen sijoitetun pääoman tuotto kasvaa. Voidaan todeta että ulkoisten resurssien johtaminen ei ole pelkästään tuotteiden hinnan kilpailuttamista, vaan myös toimintatapojen ja prosessien kehittämistä yhteistyössä niin toimittajien ja kuin sisäisten sidosryhmien kanssa.

Yhteistyöterveisin

Harri Sutinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *